Kolesterolin hyödyt ja haitat

Kolesterolista puhutaan usein huonona asiana. Vähemmälle huomiolle jää se, että kolesteroli on tärkeä rakennusaine mm. hormoneille (sukupuoli- ja stressihormoneille) sekä solukalvojen rakenteelle. Ei tulisi katsoa pelkästään kolesterolilukemia, vaan kokonaisuutta. 

Henkilön, jolla on hiukan korkeahkot kolesteroliarvot, mutta joka syö terveellisesti, liikkuu ja elää muutoinkin tasapainoista elämää sekä huolehtii antioksidanttien ja omega-3 -rasvahappojen saannista, ei pitäisi olla suuressa riskiryhmässä kolesterolinsa suhteen. Hapettunut kolesteroli on se pahis, joka ahtauttaa valtimoita. Kolesteroli itsessään ei siis ole vaarallista verisuonille.

 

Triglyseridit luultua haitallisempia

Kohonneet triglyseridiarvot sen sijaan näyttäisivät olevan terveydelle luultua haitallisempia. Ne ovat siis rasvoja, jotka kiertävät veren mukana ja niitä käytetään energianlähteenä. Elimistö saa triglyseridejä sekä ravinnosta että valmistamalla niitä itse.

Kohonneet triglyseridiarvot johtuvat usein lihavuudesta, etenkin vyötärölihavuus ja maksan rasvoittuminen ovat ongelmallisia. Laihduttaminen on hyvä keino, jos halutaan alentaa triglyseridejä. Vatsan alueen rasvaa pitäisi saada pois, jolloin myös maksasta poistuu rasvaa. Myös liiallinen alkoholin käyttö tai diabetes, joka ei ole kontrollissa, ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat triglyseridejä nostavasti.

HDL (High-density lipoprotein) kuljettaa haitallisia hapettuneita rasvoja maksaan, joka poistaa ne kehosta. Siksipä korkea HDL-pitoisuus suojelee kolesterolin haitallisilta vaikutuksilta. LDL-kolesterolia (Low-density lipoprotein) pidetään huonona kolesterolina. Mutta itseasiassa sitäkin tarvitaan. Etenkin ikääntyvät ja kuntoilijat tarvitsevat sitä mm. lihaskudosten rakentamiseen. Se myös suojaa aivoja.
 

Onko kolesterolia sisältävät ruoka-aineet vaaraksi?

Ruuan sisältämä kolesteroli puhuttaa kovasti ja ihmiset ovat kummissaan, mihin uskoa. Kaikki kudokset, pääasiallisesti maksa, tuottavat kolesterolia. Elimistö pyrkii pitämään kolesterolitason vakaana ja tuottaa sitä enemmän, jos sitä ei muualta tule ja päinvastoin. Uusimpien tutkimusten mukaan ruuan kolesteroli ei ole yhteydessä sydäninfarktin riskin kasvuun. Eli syömäsi ruuan kolesteroli ei nosta enempää veren kolesterolitasoja (poikkeuksena perinnöllinen taipumus). 

Eli olemme päässeet siihen, että kolesterolipitoisia ruoka-aineita voi syödä, vaikka kolesterolitasot olisivat hiukan korkeammat. HDL-kolesterolia olisi hyvä saada nostettua ja triglyseridejä laskettua. Lisäksi olisi hyvä huomioida, että kehomme kolesteroli ei pääsisi hapettumaan. Miten siis kannattaisi syödä ja mitä ravintolisiä käyttää, jotta eläisimme mahdollisimman terveellisesti?
 

Perusterveellinen ja monipuolinen ruokavalio on kaiken a ja o

  • Ensin karsitaan ruokavaliosta ylimääräiset sokerit, transrasvat ja valkojauhotuotteet pois.
  • Todella tärkeää olisi syödä rasvaista kalaa, josta saadaan omega-3 -rasvahappoja. Kyseiset rasvahapot vähentävät juuri sitä kolesterolin hapettumista ja alentavat triglyseridejä.
  • Lisäksi olisi hyvä käyttää myös muita hyviä luonnollisia rasvoja kylmäpuristettuina ja luomuna tietenkin. Oliiviöljyn polyfenolit ehkäisevät kolesterolin hapettumista.
  • Ruokavalion perustana monipuolisesti vihanneksia, juureksia ja marjoja.
  • Täydennykseksi palkokasveja, täysjyväviljoja, hedelmiä, siemeniä/ pähkinöitä, hyvälaatuista proteiinia ja luonnollisia rasvoja.
  • Liiallista hiilihydraattimäärää olisi syytä vältellä, sillä kaikki hiilihydraatit muuttuvat lopulta kehossa sokeriksi.
  • Voi myös halutessaan käyttää kananmunia, katkarapuja, lihaa, voita tai täysrasvaisia maitotuotteita, joista on peloteltu.
  • Edellisten raaka-aineiden valinnassa olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä valita luomua, lähituotantoa ja/ tai mielellään niityllä laiduntaneiden lehmien lihaa, maitoa tai voita. Niissä on mm. optimaalisempi rasvahappokoostumus.
     

Kalaöljyn hyvä vaikutus

Omega-3 -rasvahapot ovat ensisijaisen tärkeitä estämään kolesterolin hapettumista ja alentamaan triglyseridejä. Mitä suurempi on triglyseridien lukema, sen enemmän kalaöljyä tarvitaan. 0,5–2 g/ vrk on suositusmäärä, jota ei saada normaalista kotiruuasta. 

Jos joutuu syömään kolesterolilääkkeitä, olisi hyvä käyttää myös ubikinonia. Statiinit estävät maksassa kolesterolin tuotantoa, mutta samalla myös ubikinonin tuotanto estyy. Seleeni tehostaa ubikinonin toimintaa.

Antioksidanttivalmisteet suojelevat kolesterolia hapettumiselta. Tällaisia ovat mm. berberiini, karnosiini, astaksantiini, C- ja E-vitamiini, beetakaroteeni, seleeni, sinkki, rannikkomännyn kuoriuute ja vihreä tee. B-vitamiinit, joista erityisesti foolihappo, B6- ja B12 -vitamiinit, vaikuttavat homokysteiinitasoon, joka on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. 

 

Tule asiantuntevaan Luontaistuntija-myymälään!